Muutaman viimeksi kuluneen vuoden aikana meitä suomalaisia on valtio­vallan tahol­ta koh­deltu kehnosti. Näin ajattelee ainakin suuri joukko pie­nituloisia kansalaisia. Samaan aikaan, kun pääomasijoittajien tulonke­hitystä pön­kitetään, karsitaan köy­himmiltä - muun muassa elä­keläisiltä - etuuksia pois.

Jokin aika sitten TV 1:n ajankohtaisohjelma tiedotti, että Kansaneläke­laitokselle on kertynyt säästöjä jopa satojen miljoonien eurojen edestä, kun etuuksiin oikeutetut ei­vät ole niitä ano­neet. Mistäpä muustakaan syys­tä näin on voinut päästä tapahtumaan kuin, että ihmisillä ei jo­ko ole riittävästi tie­toa siitä, mihin tukeen kukin on oikeutet­tu, tai siitä, että he eivät osaa tai jaksa taistella etuuksiensa puolesta tässä entises­tään byrokratis­oituvammassa yhteiskunnas­sa. Systeemeissä on ihan liian monta su­denkuoppaa, joi­hin vajaakuntoinen tai ko­kematon anoja voi langeta.

Myös viranhal­tijain palvelualttiudessa ja asenteessa voi joskus olla toivom­isen varaa. Ylimieli­syys tai piikittely eivät sovi minkään asiakas­palvelun profiiliin, saati jonkun viranhalti­jan huulille. Suuresti ihmetyttää sekin, että esimerkiksi Kelan tar­kastuslautakunta koostuu lähes täysin juristeista eikä tapauskohtaisista erikoislää­käreistä?

Niin ikään television ajankohtaisohjelman välityksellä olemme saaneet kuul­la uuden­laisesta toi­meentulotukiasiakkaiden kohtelusta: Tukea saa­dakseen on avustuksen hakijan kuukausit­tain kirjallisesti toi­mitettava pe­rustellut sel­vitykset sosiaalitoimis­toon avun tarpeesta. Enää ei riitä lip­pusten ja lappus­ten viemi­nen sosiaalivir­kailijalle suoraan, vaan päätökset tuesta tehdäänkin nyt ihan muiden pöytien äärellä. Onko siis mikään ihme, että jo nyt on ha­vaittu tällaisen menettelyn olleen tuloksellista: säästöjä on kertynyt huomattav­asti. Oikein te­kee pahaa kun ajattelee, kenen kustan­nuksella noita sääs­töjä on saatu. Kuinkahan moni avun­tarvitsija on niin sanotusti viskannut rukkaset naulaan ja päättänyt antaa anomusten olla.

Onkin ilahduttavaa, että esimerkiksi Kuopiossa vapaaehtoiset maallikko­asiamiehet ovat as­tuneet puolusta­maan tätä syrjittyjen joukkoa. Toiminta on Kansalaisareenan järjestämää. Maallikkoasiamiesten sivuilta In­ternetistä kuka tahansa löytää lisää tietoa tästä toiminnasta, joko ryhtyäkseen itsekin avustajaksi tai saadak­seen apua. Mutta, kuinka moni heikoim­massa yhteis­kunnallisessa asemassa oleva ihminen osaa tai jaksaa ha­kea tietoja Interne­tistä. Eikö yhteiskunnallisen virkakoneiston ole opas­tettava ja vastattava kasvotusten ke­nelle tahansa ihmiselle, joka apua tulee pyy­tämään?

Aina vaalien alla meille äänestäjille on luvattu paljon hyvää, kullekin sitä, mitä on us­kottu hänen toivovan. Merkillisintä on, että me hölmöt silti yhä, vuosi vuoden perään, olemme ää­nestäneet näitä samoja lyhytmuisti­sia, kai­kille hyvää tarkoittavia hymy­suita päättämään yh­teiskunnallista hyvin­vointia säätelevistä asioista, vaikka näem­me, mihin suuntaan he ovat mei­tä lähte­neet taluttamaan.

24.10.2005 Hilkka Pulli

Copyright © Hilkka Pulli. Copyright-aineistoa ei ole lupa muunnella, jul­kaista, lähettää edelleen, luoda johdannaisaineistoteoksik­si, tai yleensä mil­lään tavalla käyttää hyödyksi. You may not modify, publish, transmit, create derivative works or in any way exploit any of the copyrighted material.

Sivuluetteloon